TOXIC
”Liikekielellisesti TOXIC on ehtaa Leinosta. Se on yksityiskohtaista, fyysisesti vaativaa ja loppuun asti hiottua. Tanssijat toteuttavat sen hienosti. He ovat tiivis ja tasavahva ryhmä, joka tietää mitä tekee ja on vahvasti läsnä tanssissaan.”
– Teatteri ja Tanssi (2020)
TOXIC pohtii ihmisyyden ja inhimillisyyden merkitystä sukeltaessaan sosiaalisen media luomaan todellisuuteen. Siinä kolean, mutta visuaalisella kuvastollaan keikistelevän maailman irvokkaat heijastumat hakevat hyväksyntää.
TOXIC muovautuu omaksi todellisuudekseen koukuttaen katsojansa ja nauttien saamastaan huomiosta. Se antautuu valtavirran vietäväksi, antaa kehon kauppatavaraksi eikä kysy lupaa kommentoida.
TOXIC miellyttää ja menestyy. Se muovaa olemustaan maailman raadollisten vaatimusten mukaan ja käyttää valtaansa hävyttömästi hyödykseen. Se tunkeutuu salakavalasti niin yksilöihin kuin ympäristöönkin.
TOXIC on brutaalin aikamme tuote, joka leikkii häijyä ja irvokasta leikkiään. Se pitää kulisseja yllä häpeilemättä ja anteeksi pyytelemättä.
Kaikessa raadollisuudessaan se kuitenkin hakee empatiaa ja lämpöä ja pyrkii kohti katoavaa ihmisyyttä/inhimillisyyttä.
Sisältövaroitukset: seksuaalinen väkivalta, lihavuusfobia, laihduttaminen, syömishäiriöt, itsemurha.
Kesto: 60 minuuttia
Konsepti ja visuaalisuus: Susanna Leinonen ja Sari Nuttunen
Koreografia ja liike: Susanna Leinonen ja tanssijat
Musiikki: Vincenzo Lamanga, Puce Mary, Nicholas Britell, Forest Swords, Mozart Jones, Hans Zimmer, Justin Timberlake, Béla Bartok, Max Richter & Jóhann Jóhannsson
Puvut, naamiot ja peruukit: Sari Nuttunen
Pukujen toteutus: Suvi-Tuulia Pajunen
Video: Ville Seppänen
Tanssijat: Emmi Hakala, Camilla Keihäs, Elina Lindfors, Aaron Saira ja Tatiana Urteva
Kiitos: Kasperi Laine, Antti Helminen, Taiteen edistämiskeskus, Helsingin kaupunki, Espoon kulttuurikeskus.
Louhisali: Jarkko Lievonen, Markku Palmio, Ville Kujala, Miika Ärväs , Ville Halkonen, Jysky Kähkönen ja Maija Hietala.
Ensi-ilta 30.10.2020 Louhisali, Espoo
”Toxic esittää, väittää ja jättää tulkinnan katsojalle. Vaikutus on selvä, mutta ratkaisuja ei tarjoilla. Toxic on kuin eloon herännyt sarja surrealistisia maalauksia. Kehollisuus on voimakkaasti läsnä koko ajan. Leinonen käyttää populaarikulttuurin liikekieltä oivallisesti hyväkseen. Kuva- ja liikekieli on rikottu ja sekoitettu huolella Leinoselle ominaiseen nykytanssin liikesanastoon. Lopputulos on huolella pureskeltua ja taitavaa kehonhallintaa vaativaa liikettä.”
– Helsingin Sanomat (2020)
