← Takaisin

Värien ja valojen räjähdykset

Visuaalisuus ja värikylläisyys ovat Kansallisbaletin uuden nykytanssikokonaisuuden avainsanat. Valkama-Leinonen-Uotinen –illassa silmä saa välillä levätä Jouka Valkaman teoksen harmonisen harmaissa sävyissä tai räiskähdellä Jorma Uotisen teoksen väriläiskissä- ja pisteissä. Näissä kantaesitysteoksissa, Valkaman Reunassa ja Uotisen Coloursissa visuaalisuus sekä musiikki ovat melkeinpä pääosissa ja liikkeellinen innovatiivisuus jää sivuosaan. Toisin on Susanna Leinosen vuonna 2003 kantaesitetyssä Suo tihkua vihreä tammi -teoksessa, joka on minun silmilleni mutta myös mielelleni ja tunteilleni illan kohokohta. Teos koskettaa kauneudellaan, joka ei synny erilaisilla elementeillä mässäilystä vaan nimenomaisesti hallitusta niukkuudesta ja yksinkertaisuuden tehovoimaisesta estetiikasta. Neljä naistanssijaa ovat omaksuneet upeasti Leinosen liikkeen, joka risteyttää balettia ja nykytanssia. Linjakkaat jalannostot saavat hienosti jatkoksi koko selkää hyödyntäviä muotoja. Yläselkä pyöristyy, kädet tekevät rujoiksi vääntyviä kaaria ja rytmisesti ja musikaalisesti taitava liike ottaa kiinni Mia Hämäläisen sävellyksen aksenteista. Koko teoksen ilmapiiri on salaperäinen ja se vie ajatukset mytologisiin olentoihin ja ilmiöihin, voimalintuihin ja kaiken alkulähteeseen, suureen tammeen. Suo tihkua vihreä tammi on upea teos ja on hienoa, että se on palannut ohjelmistoon.

Kaisa Kurikka
Turun Sanomat 4.11.2006