← Takaisin

Leinosen runollinen selkeys

Klassisella tanssilla aloittanut Leinonen kuuluu suomalaisen nykytanssin lupaavimpiin uusiin tekijöihin. Hän sai muutama vuosi sitten jo esikoisteoksellaan kansainvälistäkin huomiota osakseen. Uuden teoksen tilaaminen häneltä oli baletilta onnistunut veto. Susanna Leinonen on toteuttanut runollisella nimellä varustetun teoksensa korostetun runollisesti. Suo tihkua vihreä tammi -teosta luonnehtii näynomainen kirkkaus ja selkeys. Siinä on myös kiehtovaa mystisyyttä. Näyttämökuva on kerrassaan huikea. Sitä hallitsee keskellä roikkuva valkoinen, jäätynyttä vettä muistuttava kangaspatsas mustaa taustaa vasten. Suhteessa siihen neljä tanssijatarta valkoisissa, tutunomaisissa höyhenpuvuissaan näyttävät pieniltä olioilta. Heidän rinnakkaiset ja osin yhteneväiset, korostetun rituaaliset tanssisarjansa ovat kuin kurkien tanssia hyisellä suolla. Leinosen liikekieli on jännitteinen ja ilmaiseva, pienistä muutoksista ja selkeistä muodoista koostuva. Jännite syntyy voiman ja haurauden taidokkaasta vastakkainasettelusta. Tässä se vahvistaa luontovaikutelmaa. Toinen jännite syntyy liikkeiden muodon kauneuden ja groteskiuden välille tavalla, joka muistuttaa buto-estetiikkaa. Liikesarjat kehittyvät kirkkaina, fokusoituneina ja yllätyksellisinä tiiviin teoksen alusta loppuun. Mia Hämäläisen monipuolinen ääninauha, Erika Turusen puvut ja Olli-Pekka Koivusen dramaattiset valot tukevat tämän vaikuttavan kokonaistaideteoksen syntyä.

Jan-Peter Kaiku
Tanssi-lehti 1/2004